Itämeri-juliste

Itämeri-juliste muistuttaa Itämeren elämän mahdista ja hauraudesta.

Lähes seitsemäsosa maastamme on merivettä ja merenpohjaa ja sen elämää. Jos mukaan luetaan niin sanottu talousvyöhyke, meren osuus Suomen pinta-alasta on miltei viidennes.

Itämeren lajisto onkin korvaamaton osa luontomme monimuotoisuutta. Osa lajeista näkyy ja kuuluu, kuten viehättävän kovaääninen ja värikäs meriharakka. Suurin osa Itämeren lajeista on enemmän tai vähemmän vesielementin kätköissä, hylkeetkin jopa suurimman osan ajastaan.

Suomen Luonto päätti osana laajaa lehden ja verkon Itämeri-kokonaisuutta teettää julisteen Itämeren lajeista. Kuvittajaksi ja suunnittelijaksi valikoitui taitava Jenna Jokelainen, joka hioi yksityiskohtia yhdessä toimituksen työryhmän kanssa. Kaikkiaan työ kesti kuukausia. Lajien valinta oli vaikeaa, ja siinä päädyttiin nyt melko isokokoisiin Itämeren hahmoihin.

Itämeri elää julisteessa: itämerennorppa sukeltaa, karikukko tepastelee ja riskilä viheltää. Sinisimpukka on avannut kuorensa ja pumppaa vettä lävitseen, meriajokkaat ja rakkohaurut huljuvat virtauksissa.

Mukana on elinvoimaisia lajeja. Samalla juliste muistuttaa siitä, että monet Itämeren lajit ovat uhanalaisia. Uhanalaisuus on merkattu näkyviin vuodelta 2019 luokituksen mukaan, joka on Suomen tuorein. Julisteen lajeista itämerenkampela oli samoihin aikoihin osoitettu omaksi lajikseen, eikä sen tilannetta ole Suomessa arvoitu. Itämerenkampelan tilanne voi olla heikko, sillä Ruotsissa itämerenkampela on nyt alustavasti luokiteltu uhanalaiseksi.

Kahdestatoista esitellystä lajista neljä on uhanalaisia ja kolme silmälläpidettäviä eli eräänlaisessa uhanalaisuuden esikartanossa. Näin on, vaikka esimerkiksi haahka ja rakkohauru ovat suorastaan osa Itämeren sielua.

Julisteen teon mahdollisti Suomen luonnonsuojeluliiton Itämerirahasto, jonka perustana on huomattava Itämeren suojeluun tehty testamenttilahjoitus. 

Julisteen mitat ovat 55 x 40 cm.

Tuotteiden yleiset hoito- ja kierrätysohjeet